Naisia on ollut aina miehiä vähemmän johtotehtävissä, vaikka naiset ovatkin olleet tärkeissä rooleissa läpi ihmisen historian. Maailman ensimmäinen naispresidentti oli Isabel Martínez de Perón, joka nousi Argentiinan presidentiksi vuonna 1974. Suomeen ensimmäinen naispresidentti, Tarja Halonen, valittiin vuonna 2000. 2000-luvulla naisia on noussut valtioiden johtoon sekä muihin johtotehtäviin enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Maailmassa on ollut nyt jo yli 60 naispresidenttiä tai valtionjohtajaa.
Maailman ensimmäinen naispresidentti oli argentiinalainen
Ensimmäinen nainen presidenttinä oli argentiinalainen Isabel Martínez de Perón. Hän toimi ensin puolisonsa presidentti Juan Perónin varapresidenttinä, kunnes nousi itse presidentiksi vuonna 1974 puolisonsa kuoltua toimittuaan alle vuoden presidentin virassa. Isabel Perón ehti toimia presidenttinä vuodet 1974–1976, kunnes hänet syöstiin vallasta. Ensimmäinen demokraattisilla vaaleilla valittu naispresidentti valittiin vuonna 1980 Islantiin. Vigdís Finnbogadóttir toimi Islannin presidenttinä vuodet 1980-1996.
Suomen presidentit ovat olleet miehiä lukuun ottamatta yhtä, vuonna 2000 presidentiksi valittua Tarja Halosta. Halonen oli Suomen ensimmäinen, ja tähän asti ainoa, naispresidentti. Halonen toimi presidenttinä kaksi kautta ja oli järjestyksessään Suomen 11. presidentti. Ennen presidentiksi valitsemistaan Halonen toimi pitkään rivikansanedustajana sekä muun muassa sosiaaliministerinä, oikeusministerinä sekä ulkoministerinä.
Naisten määrä johtotehtävissä kasvaa
Erityisesti 2010-luvulle tultaessa naisia on noussut valtioiden presidentiksi useissa eri maissa ympäri maapalloa. Euroopan maista naispresidentti on ollut muun muassa Liettualla, Virolla, Kreikalla ja Slovakialla. Naiset nousevat enenevissä määrissä myös muihin johtotehtäviin, kuten Suomessa pääministeriksi ja ministereiksi. Myös muissa maissa naisia valitaan johtotehtäviin entistä yleisemmin.