Siirry suoraan sisältöön

Ranskan presidentit

Ranskan presidentit valitaan vaaleilla viiden vuoden välein.

Ranskassa tasavallan presidentti on Ranskan valtionpäämies. Kyseessä on Euroopan vanhin virka, sillä Ranskaan ensimmäinen presidentti valittiin jo vuonna 1848. Vuosien saatossa presidenttejä Ranskassa on ollut jo vajaa 30, joista vain kaksi on enää elossa. Kaikki Ranskan presidentit ovat olleet miehiä. Ranska on suhteellisen iso maa, joka jaetaan 18 hallinnolliseen alueeseen. Alueista 13 on Manner-Ranskassa eli osana Eurooppaa, kun taas viisi ovat merentakaisia alueita.

Ranskan presidentit käyttävät laajaa valtaa

Ranskassa presidentillä on varsin laajat valtaoikeudet. Presidentti valitaan viideksi vuodeksi kerrallaan ja viimeisimmät Ranskan presidentinvaalit ovat olleet vuonna 2022, jolloin virkaan valittiin Emmanuel Macron. Hän on järjestyksessään 25. presidentti. Tultuaan valituksi, Ranskan presidentti valitsee pääministerin, jonka tulee nauttia parlamentin enemmistön kannatusta. Presidentti ei kuitenkaan voi erottaa pääministeriä. Muut ministerit presidentti erottaa, mikäli pääministeri näin pyytää. Lisäksi presidentti nimittää useimmat virkamiehet hallituksen suostumuksella.

Lisäksi presidentillä on merkittävä valta erityisesti kansallisen turvallisuuden ja ulkopolitiikan alueella. Hän toimii Ranskan asevoimien ylipäällikkönä ja voi julistaa väliaikaisen hätätilan sekä antaa poliisille lisävaltuuksia. Presidentti myös hyväksyy lait ja voi pyytää lain uutta lukemista kerran tai pyytää laille tutkintaa. Hän voi hajottaa parlamentin alahuoneen, vaatia kansanäänestystä sopimuksista ja laeista, päättää ydinaseen käytöstä ja voi myöntää armahduksen rikolliselle.

Ranskan presidentinvaalit järjestetään viiden vuoden välein

Nykyisin Ranskan presidentit valitaan vaaleilla viiden vuoden välein. Aikaisemmin vaalien väli oli seitsemän vuotta, mutta vuonna 2000 pituudeksi säädettiin viisi vuotta. Aiempaa vaalikautta kutsuttiin ranskaksi nimellä ”septennat”, ja nykyistä kautta kutsutaan puolestaan nimellä ”quinquennat”. Lisäksi vuonna 2008 säädettiin kausien määräksi kaksi, joten presidentti voi toimia virassaan vain kaksi peräkkäistä kautta. Vaaleihin voivat asettua ehdokkaaksi vain Ranskan kansalaiset, jotka täyttävät tietyt ehdot.

Ranskan presidentit ovat ensinnäkin kaikki yli 23-vuotiaita, sillä sitä nuoremmat eivät saa asettua ehdolle vaaleissa. Lisäksi ehdokkaan on oltava äänioikeutettujen listalla eikä häneltä saa olla viety kansalais- ja poliittisia oikeuksia. Lisäksi ehdokkaan on kerättävä itselleen 500 kannattajan lista tietyiltä ryhmiltä, joihin lukeutuu esimerkiksi kansanedustajat, erilaisten kuntainliittojen puheenjohtajat sekä Euroopan parlamentin ranskalaisen jäsenet.

Vaalien kulku on joskus monimutkaista

Ranskassa vaalit voivat saada aikaa jännittäviä tilanteita ja yhtä paljon hikeä otsalle kuin suomalainen sauna. Onneksi meillä tähän auttaa kun tilaa saunatarvikkeet netistä. Vaalien kulussa jännitystä aiheuttaa monet kierrokset ja tarpeellisen kannatuksen saaminen. Vaalit perustuvat yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen. Vaalit on mahdollista voittaa heti ensimmäisen äänestyksen jälkeen, mikäli yksi ehdokas saa äänestyksessä yli puolet annetuista äänistä.

Mikäli kukaan ei voita vaaleja heti ensimmäisellä kierroksella, järjestetään kahden viikon kuluttua toinen kierros. Tälle kierrokselle asettuvat ehdolle vain kaksi ensimmäisellä kierroksella eniten ääniä saanutta ehdokasta. Heistä eniten ääniä saanut voittaa. Vaalien kulku Ranskassa pohjautuu viidennen tasavallan perustuslakiin sekä sen useampaan artiklaan.

Ranskan presidentit valittu aina toisella kierroksella

Vaikka käytännössä presidentin vaalit voisivat kestää vain yhden äänestyskierroksen, ei vielä kukaan historian saatossa ole voittanut vaaleja Ranskassa heti ensimmäisellä kerroksella. Lähimpänä tätä on oltu vuonna 1965. Siispä niihin on kuulunut aina myös toinen kierros. Äänestystä valvoo Ranskan perustuslakineuvosto, joka huolehtii, että vaalit ovat lakien ja sääntöjen mukaiset.

Äänestää Ranskan presidentin vaaleissa voivat kaikki äänioikeutetut Ranskan kansalaiset. Ranskassa äänioikeuden saa jokainen 18-vuotias Ranskan kansalainen, joka on kirjattu äänioikeutettujen listalle. Tämä tarkoittaa myös sitä, että äänestäjältä ei voi olla poistettu hänen kansalais- ja poliittisia oikeuksiaan.

Kuten muidenkin maiden, on myös Ranskan presidentinvaalit tärkeä paikka maan kansalaisille vaikuttaa maan tulevaisuuteen. Ranskan presidentit käyttävät monenlaista valtaa ja on merkittävä henkilö myös Ranskan ulkomaan suhteiden kannalta. Muihin Euroopan maihin verrattuna Ranska onkin yksi presidenttijohtoisimmista maista. Harvoissa muissa maissa tänä päivänä presidentillä on yhtä paljon valtaa ja mahdollisuuksia vaikuttaa maansa asioihin.