Suomen neljäs presidentti Kyösti Kallio syntyi Nivalassa 1873 maatalon perheeseen. Kallio sai kotoaan kimmokkeen osallistua politiikkaan, sillä hänen isänsä oli kunnallispoliitikko. Kyösti Kallio oli mukana useissa kotipaikkakuntansa luottamustoimissa, kuten kunnan ja seurakunnan hallinnossa, osuustoiminnassa ja nuorisoseurassa. Lyseovuosinaan Oulussa Kallio omaksui perustuslaillis-suomenmielisen katsomuksen. Kallio valitsi puolueekseen Suomen Maalaisväestön Liiton (myöhemmin Maalaisliitto), koska halusi edistää maaseudun asemaa.
Suomen neljäs presidentti halusi vahvistaa Suomen itsenäisyyttä
Kyösti Kallio toimi maltillisesti, hän halusi sovitella erilaisia näkemyksiä esimerkiksi kansalaissodan aikana. Vaikka Kallio tuomitsi sodan aikaiset väkivaltaisuudet, hän korosti isänmaan yhtenäisyyttä ja pyysi osapuolia jättämään kostotoimet. Vuoden 1919 vaalien jälkeen Kallio oli kokenein Maalaisliiton poliitikko, hänestä tuli muun muassa nelinkertainen pääministeri ja pitkäaikaisin eduskunnan puhemies. Presidentiksi hänet valittiin vuonna 1937.
Presidentti Kalliosta tuli talvisodan aikana pienen kansakuntamme puolustustahdon henkilöitymä. Talvisodan edellä käydyissä neuvotteluissa Kallio halusi ennen kaikkea säilyttää suomalaisten yhtenäisyyden, jonka vuoksi hän ei kannattanut alueluovutuksia. Kallio yritti saada apua muun muassa Ruotsista huonoin tuloksin. Kyösti Kallio keskittyi talvisodan aikana rohkaisemaan suomalaisia puolustamaan isänmaata. Suomen talonpoikaisesta presidentistä tulikin tunnettu ja arvostettu maailman lehdistön silmissä.
Elämäntyönä itsenäisyyden vahvistaminen
Kyösti Kallio oli päämäärätietoinen ja sitkeä neuvottelija, joka halusi Suomen pysyvän yhtenäisenä. Häntä on pidetty heikkona presidenttinä, jonka vuoksi Suomi joutui talvisotaan. Kallio pyysi eron presidentin tehtävästä 27.11.1940, koska koki epäonnistuneensa raskaiden rauhanehtojen vuoksi. Uusin tutkimus on nostanut esiin Kallion merkityksen parlamentarismia korostavana presidenttinä.