Jokaisella valtiolla on omat tunnuksensa, joista maan tunnistaa. Suomen tärkeimmät tunnukset ovat siniristilippu, leijonavaakuna ja kansallislaulu Maamme. Niitä näkee ja kuulee juhlapäivinä, urheilukilpailuissa ja virallisissa tilaisuuksissa. Tässä artikkelissa kerromme, mitä tunnukset ovat ja mistä ne kertovat.
Siniristilippu
Suomen lippu on valkoinen, ja sen poikki kulkee sininen risti. Siksi sitä kutsutaan siniristilipuksi. Värejä on usein kuvailtu niin, että sininen muistuttaa järviä ja taivasta ja valkoinen talven lunta.
Tavallisen lipun lisäksi on valtiolippu, jonka ristin keskellä on Suomen vaakuna. Sitä käyttävät esimerkiksi valtion virastot. Lippuja nostetaan salkoon liputuspäivinä, kuten itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta. Lipun kanssa toimitaan arvokkaasti: sitä ei esimerkiksi pidä päästää koskemaan maahan.
Liputuspäiviä on vuoden mittaan useita. Juhannuspäivä on Suomen lipun päivä, ja liputtaa voi myös esimerkiksi vappuna ja äitienpäivänä. Lippu nostetaan yleensä aamulla kello kahdeksan ja lasketaan auringonlaskun aikaan, viimeistään kello 21. Itsenäisyyspäivänä liput saavat olla salossa iltaan asti, vaikka ulkona olisi jo pimeää. Moni koulu ja koti nostaa lipun salkoon yhdessä, ja se on mukava hetki opetella, miten lippu kiinnitetään ja nostetaan oikein.
Leijonavaakuna
Suomen vaakunassa on punaisella pohjalla kultainen, kruunupäinen leijona. Leijonan oikean etujalan paikalla on haarniskoitu käsi, joka pitää miekkaa, ja leijona seisoo käyrän sapelin päällä. Leijonan ympärillä on hopeisia ruusukkeita. Vaakuna on hyvin vanha tunnus, ja sitä näkee esimerkiksi virallisissa asiakirjoissa ja valtion rakennuksissa.
Moni tuntee leijonan myös urheilusta, sillä leijona on tuttu tunnus Suomen urheilujoukkueiden asuissa. Leijonan voi löytää myös suomalaisten senttikolikoiden kääntöpuolelta, joten sen voi bongata vaikka omasta lompakosta.
Kansallislaulu Maamme
Suomen kansallislaulu on Maamme. Sen sanat kirjoitti J. L. Runeberg ja sävelen Fredrik Pacius. Maamme-laulua lauletaan esimerkiksi itsenäisyyspäivänä, koulujen juhlissa ja urheilukilpailuissa, kun suomalainen urheilija voittaa. Kansallislaulun aikana on tapana seistä hiljaa paikallaan.
Runeberg kirjoitti runon alun perin ruotsiksi, ja laulu tunnetaan myös ruotsinkielisellä nimellä Vårt land. Suomeksi laulua lauletaan Paavo Cajanderin suomennoksena.
Presidentin oma lippu
Myös presidentillä on oma lippunsa. Se on valtiolippu, jonka vasemmassa yläkulmassa on Vapaudenristi. Presidentin lippu kertoo, että presidentti on paikalla tai että kyse on presidentin virallisesta tilaisuudesta. Lisää presidentin kodista ja työpaikoista voit lukea artikkelistamme Presidentinlinnasta.
Valtion tunnukset ovat kaikkien suomalaisten yhteisiä. Ne muistuttavat siitä, että kuulumme samaan maahan, olimmepa missä päin Suomea tai maailmaa tahansa.